Hyvinkää juhlii 30.7.2020 kunnallisen taipaleensa 103-vuotista taivalta, mutta ratkaisevat hetket koettiin oikeastaan jo 105 vuotta sitten, kesäkuussa 1915, kun hyvinkääläiset saapuivat Nurmijärven kirkkoherranvaaliin. Hyvinkääläiset onnistuivat nostamaan virkaan kappalainen Pastisen, jota ei pidetty hyvänä saarnamiehenä mutta joka hyväksyi seurakunnan jakamisen ja sitä myöten Hyvinkään itsenäistymisen sekä seurakuntana että kuntana.
Hyvinkään aseman seudun ja villatehtaan yhteyteen kehittynyt monituhatpäinen yhdyskunta Nurmijärven ja Hausjärven rajalla kaipasi omaa päätösvaltaa ja mahdollisuuksia suunnitella omaa elämäänsä. Senaatti oli itse asiassa jo 9.2.1909 tehnyt päätöksen, jolla Hyvinkään seurakunnan perustaminen todettiin tapahtuvaksi heti, kun emäseurakunnan papiston kanssa päästäisiin sopuun järjestelystä.
Hyvinkääläiset saapuivat kirkkoherran vaaliin sankoin joukoin ja valtakirjoin, kun taas muiden kylien asukkaat eivät olleet täysin ymmärtäneet vaalien merkitystä. Etunenässä oli seurakuntahankkeen sielu, pakkamestari Otto Sigfrid Heinonen. Torpparin pojasta aktiiviseksi kansalaiseksi noussut O. S. Heinonen edusti monella tapaa uutta kansalaisyhteiskuntaa. Hänen jättämissään kirjoituksissa kuvastuu tarmo ja innostus, jota moni tunsi, kun uudet järjestöt kuten osuuskunnat ja raittiusseurat antoivat mahdollisuuksia muuttaa ja kehittää paikallista elämää. Nyt hän oli toteuttamassa oman seurakunnan syntyä. Pastinen valittiin, ja näin Hyvinkään itsenäistyminen piirun verran lähempänä: ”Lähtiäisiksi olivat hyvinkääläiset siis äänestäneet Nurmijärvelle kirkkoherran”, totesi Päiviö Tommila Nurmijärven historiassa (osa II, s. 588).
Vuodesta 1916 Hyvinkäällä toimi väliaikainen seurakunta ja sillä oli omana väliaikaisena saarnaajana maltillinen ja pidetty V. Laurila. Hyvinkään seurakunnan virallinen itsenäinen taival alkoi 1.6.1917. Kaksi kuukautta myöhemmin, 30.7.1917, Hyvinkäällä pidetty kokous päätti yksimielisesti, että myös kunnalliselämä olisi aloitettava välittömästi. Seuraavan vuoden alussa Hyvinkään seutu, joka parisataa vuotta aiemmin vielä kokonaisuudessaan kuului Hämeeseen, siirtyi kokonaisuudessaan Uudenmaan lääniin.
Hyvinkään itsenäisen kunnan perustamissijat ja aiheesta kertova muistolaatta Aseman koulun kyljessä, ks https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/julkiset-veistokset/muut-suunnittelijat/itsenaisen-kunnan-perustamislaatta/
Kirjallisuutta
Anu Lahtinen, Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset. Hyvinkään seudun historia. Siltala & Hyvinkää 2017. Lisätietoja https://www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo/kaupunginmuseo/hyvinkaan-historiateos/
Kustaa Hautala, Hyvinkään seudun historia, Hyvinkää 1951.
Päiviö Tommila, Nurmijärven historia II, Nurmijärvi 1958 (uusintapainos 2001).
Hyvinkään harjumailta 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.