Archive for tori

Valoa Hyvinkäälle

Milloin se tuntuu paistavan turhaan, milloin tuntuu että sitä säästellään turhaan. Hyvinkään katuvalaistus on puhuttanut ja aktivoinut paikkakuntalaisia tänä kesänä – kuten oikeastaan viimeiset sata vuotta. Nimimerkki ”Veronmaksajia” tiedusteli 18.3.1932 Hyvinkään Sanomissa katuvalojen käyttöä:

Nöyrä kysymys kauppalamme hallintoviranomaisille.
Mistä johtuu, että kauppalamme katuvalaistus hyvin usein palaa kirkkaalla auringon paisteella ja myöskin valoisina kuutamoöinä ja taas toisinaan erittäin pimeinä iltoina on vallan säkkipimeänä.
Luulisi tällaisen asian olevan helposti järjestettävissä jos vähänkin pidettäisiin huolta yhteisen omaisuuden säästämisestä. Viimeiseksi t.k. 15 päivää vasten klo 4.30 heräsin siihen, että valo lankesi ikkunasta seinälle. Luulin olevan naapurissa tulipalon ja hyppäsin ikkunaan jolloin näin, että katulyhty antoi sanotun valon.

Veronmaksajan viestistä näkyy, että ylimääräinen valo tuntui tuohon aikaan nykyistä räikeämmältä – keinovaloa oli paljon vähemmän, joten outoon aikaan näkyvä valo oli merkki vaarasta, tulipalosta. Nykyään moni on turtunut jonkinasteiseen valosaasteeseen.

Hyvinkäällä katuvalaistus on siinä mielessä erityisen kiinnostava aihe, että se oli aikoinaan myös ensimmäisiä taloudellisia hankkeita, jotka 100 vuotta sitten yhdistivät hyvinkääläistä yhdyskuntaa. Hämeen ja Uudenmaan, Hausjärven ja Nurmijärven rajalle syntynyt teollisuus- ja liikennekeskus oli hankalassa asemassa. Yhdyskunnassa olisi haluttu suunnitella ja kehittää omaa toimintaa, mutta kirkonkylissä ei ollut kiinnostusta rahoittaa itsenäiseksi pyrkivää rajaseutua. Itsenäistymistavoitteet taas etenivät hitaasti, eikä sillä välin voitu kerätä veroja yhdyskunnan omaan kehittämiseen.

Katuvaloja kuitenkin kaivattiin kipeästi keskustaan, ja hankkeen rahoittamiseksi alettiin kerätä torimaksua ja osallistumismaksua paikallisilta torimyyjiltä ja liikkeenomistajilta. 1910-luvulla toiminut valaistuskomitea ja sen keräämät rahat perustuivat vapaaehtoisuuteen, vaikka ennen pitkää hanke kävi liian hintavaksi ja hankalaksi toteuttaa vain yksityisin aloittein.

Kun maailmansota syttyi 1914, kuparilanka kallistui, ja lamppuja pystyttiin hankkimaan vain muutamia; lisäksi elokuvateatteri Harjula antoi käyttöön muutamia lamppuja. Vuoteen 1918 mennessä oli hankittu 45 sähkölamppua, jotka antoivat valoa auringon laskusta aamunkoitton.

Myöhemminkin, Hyvinkään itsenäistyttyä, nimenomaan kauppalan keräämät torimaksut käytettiin sähkövalaistukseen. Katuvalaistuksella on tärkeä vertauskuvallinen merkityksensä; joskus se on helppo kokea tuhlaukseksi, valoisina öinä säästö on helppo ymmärtää, mutta toisaalta valaistus tuo turvaa. Pimeät lamput voivat herättää alakuloisia mielikuvia, jotka tiivistyvät sanontaan ”viimeinen sammuttaa valot”. Mutta ainakin aloitteellisuus tässäkin asiassa voi tuottaa tulosta, nyt kuten ennenkin.

Lisää valaistusasiasta mm. Kustaa Hautalan kirjassa Hyvinkään seudun historia 1860-1950 (1951).

Kommentointi poissa käytöstä

Luomuruokaa ja vihreää kosmetiikkaa

”Hyvinge har blivit en affärsort centrum bara butiker” – ”Hyvinkää on muuttunut kauppapaikaksi, keskusta on pelkkiä kauppoja”, kirjoitti Helene Schjerfbeck 1920-luvun puolivälissä.  Ontuva, vähävarainen taiteilija olisi varmaan kuitenkin arvostanut keskustakauppoja tai vaikka Willaa, jos vaihtoehtona olisi ollut moottoritien varteen siirretty supermarketti.

Ekojäärän sulkeutuminen harmitti (ja harmittaa koko ajan yhä enemmän, kun nestesaippuan täyttöpullot ja isot Sysmän mysli -sammiot alkavat paistaa tyhjyyttään; kävin vielä pitkästä aikaa Helsingin Ruohonjuuressa, jonka muhkea tarjonta teki kateelliseksi). Mutta sentään jotain aukeaakin: Paikallinen Vihreä kosmetiikka eli nyttemmin FLOW kosmetiikka on avannut oman liikkeen Willan kauppakeskuksessa (alhaalla CityMarketin tasolla, Hämeenkadun puoleisella laidalla). En ollut itse tästä selvilläkään, mutta ulkopaikkakuntalainen kaveri oli ihastunut sampoopaloihin (kätevää & säästää pakkausmateriaaleissa) ja halusi tehdä liikkeeseen toivioretken.

Flow-kosmetiikan liike Willan alakerrassa

Willan liikkeistä löytyy myös jonkin verran reiluja tai luomuja lastenvaatteita. Ipanallesta lähti mukaan myös puinen vene, joka porskuttaa vedessä ilmapalloefektin voimin.

Paatti raksuttaa Montulla eli Uikulla eli Kaupunkisillan uima-altaalla.

Luomua ja reilua voi myös löytää jonkin  verran Punnitse ja säästä -kaupasta toiselta puolen Hämeenkatua. Myös isot marketit ovat petranneet luomun ja reilun tarjontaa, mutta välillä ei oikein jaksaisi raahautua loputtomia käytäviä pitkin yksittäisten tuotteiden perässä, eikä niistä saakaan esimerkiksi em. nestesaippuaa täyttöpulloihin. Knehtilän tilalla on  lähimaastossa myynnissä luomutuotteita ja ekologisia tuotteita (postitsekin voi tilata): autottomalle läheisempi vaihtoehto on torstai-iltainen luomutori samaisen Punnitse ja säästä -liikkeen edustalta.

Puolentoista euron kimppu torstaiselta luomutorilta.

Luomutorinäkymä, tietysti kannattaa tsekata myös varsinainen tori Jussintorin ja Sampo-talon välissä.

Kommentointi poissa käytöstä