21.6.41 […] Lensimme Hyvinkäälle, kuten olimme ajatelleet! Lento kesti 40 min.! – Laskussa kaikki vähän pompottivat! Teki mieli koukata Rauniota mutta hillitsin! Ruokailemme kentällä. Lotat järjestävät! Majoituimme erääseen kartanoon! Sen yläkertaan, upea, iso biljardipöytä ym.! — Kävimme sisäänlämpiävässä saunassa, joka kaiken lisäksi on kaivettu maahan! Loisto laitos!
Kahdeksankymmentä vuotta sitten, kesäkuussa 1941 tuleva lentäjä-ässä, nuori Kyösti ”Kössi” Karhila (1921–2009) kirjasi päiväkirjaansa vaikutelmiaan Hyvinkään seudulta. Hyvinkäätä oli pommitettu talvisodassa melko pahoin, mutta välirauhan aikana tasaiselle harjulle oli rakennettu lentokenttä, jonka oli määrä turvata sekä Riihimäkeä että Hyvinkäätä, tarvittaessa myös Helsinkiä.
Kesäkuussa 1941 Hyvinkään lentokentälle oli sijoitettu joukko-osasto Le.R 3:n alainen Le(nto).L(ai)v(ue).32. Sodan alussa laivueen käytössä oli 27 fokkeria, siis kymmenesosa sodan alkuvaiheen kaikesta lentokonekalustosta. Elettiin sodan odotuksessa, ja sen ensimmäisenä havaintona Karhila kirjasi Königsbergistä Kronstadtin suuntaan matkanneen, tankkaamassa käyneen saksalaiskoneen. Kronstadtiin matkanneiden koneiden moottorit kuultiin Hyvinkäällä yöllä 22.6. puoli kahden aikaan. Näin operaatio Barbarossan alkuoperaatio pyyhkäisi Hyvinkäänkin yli.
Heti jatkosoda alussa, 25. päivään kesäkuuta, Neuvostoliiton koneet pommittivat monia suomalaisia paikkakuntia. Hyvinkäällä annettiin ilmahälytys ja osa asukkaista kiirehti metsään suojaan; seitsemän fokkeria nousi Hyvinkään lentokentältä, jolloin Hyvinkäätä ja Riihimäkeä lähestynyt laivue kääntyi takaisin. Voi olla, että uuden kentän olemassaolo tuli yllätyksenä viholliselle; myöhemmin asiakirjoissa mainittiin, että kentän tuntumassa oli havaittu vakoilua tai sabotaasia.
Hyvinkään lentokenttä ja lentäjät osallistuivat näin sodan alkuvaiheeseen, mutta jo heinäkuun alussa joukot siirrettiin idemmäs. Sodan aikana Hyvinkään lentokentällä lennettiin lähinnä huolto- ja harjoituslentoja. Välittömästi sodan jälkeen Hyvinkäästä tuli siviililennon päälentokenttä, kun valvontakomissio otti haltuunsa Malmin lentokentän Helsingissä. Aero Oy evakuoitiin Hyvinkäälle syyskuussa 1944, missä se aloitti liikennöinnin vuoden 1945 alusta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Kyösti Karhilan haastattelu http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-KyostiKarhilaHaastattelu.html
Anu Lahtinen, Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset. Hyvinkään seudun historia. Siltala & Hyvinkää 2017. Lisätietoja https://www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo/kaupunginmuseo/hyvinkaan-historiateos/
Pentti Manninen, ”Luftwaffen miinahyökkäys Kronstadtiin”, Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti, numerot 4/2010, 1/2011, 2/2011, 3/2011.
Heikki Nikunen & Kyösti Karhila: Kyösti Karhila. Reservipilottien ykkösässä. Apali, Tampere 2007.
Risto Pajari: Jatkosota ilmassa. WSOY, Helsinki 1982.
Hyvinkään harjumailta 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.