Posts tagged Hyvinkän historia

Hyvinkään lakko 90 vuotta sitten

Työläiset marssivat työstä suoraan työväentalolle kilometrin pituisessa kulkueessa aivan tyynesti ja rauhallisesti. Tiensivut olivat täynnä uteliaita katselijoita, jotenka kaikkien myötätunto oli tehtaantyöläisten puolella. Usean vakavasti ajattelevan sivustakatsojan silmänurkasta vierähtikin kyynel ajatellessaan, että niinkin kohtuulliset vaatimukset […] täytyy vaatia avoimella palkkataistelulla. […] Vakava ja päättävä joukko päätti rohkeasti ja yksimielisesti jatkaa aloitettua lakkoa voittoisaan loppuun. — sorrettujen kankurien armeija oli unohtanut kaikki riidat ja erimielisyydet, löytäen harkitulla ja voimakkaalla otteella lujan ja kaikkivoivan yksimielisyyden. (Kutomatyöläinen 2/1928, s. 19)

Työehtosopimusneuvottelujen ollessa meneillään sopinee palauttaa mieleen Hyvinkään villatehtaan lakko, josta tulee tänä keväänä 90 vuotta. Vuoden 1928 talvella villatehdas ja työntekijät ajautuivat törmäyskurssille.  Tehtaan työntekijöiltä oli jo hiukan aiemmin poistettu merkittävä polttopuuetu, ja nyt työnantaja halusi poistaa kalliin ajan lisän sekä perheellisten saaman lisäpalkan. Lisäksi työläisasuntojen vuokria korotettiin. Tyytymättömyys näkyi työntekijöiden nopeana järjestäytymisenä ja aktiivisena ammattiyhdistykseen liittymisenä.  Työntekijät aloittivat 31.3.1928 lakon, joka kesti seitsemän kuukautta.

Lakkoon liittyminen toi käytännössä potkut villatehtaalta ainakin muutamaksi vuodeksi. Villatehdas oli keskeinen työnantaja paikkakunnalla, joten lakkolaisista neljännes oli työttömänä vielä joulukuussa 1928. Tehtaan edustajat kieltäytyivät pitkään neuvotteluista työntekijöiden kanssa ja palkkasivat ulkopuolelta rikkurityövoimaa. Kutomatyöläisten liitto kirjasi kuitenkin voitokseen sen, että 1200 työntekijän lakkolaisjoukosta vain yhdeksän liittoon kuulunutta palasi työhön ennen kuin työnantaja suostui neuvottelupöytään.

Aika oli muutenkin lakkoaltista eri aloilla ja eri paikkakunnilla. Lakot saivat tukea ulkomailta; Hyvinkään lakon rahoittivat pääosin pohjoismaiset liitot ja Suomen Ammattijärjestö. Hyvinkään Ammatillinen keskusneuvosto oli samoin 1926–1927 koonnut varoja Englannin lakkoileville työntekijöille ja osoittanut mieltään kahden amerikanitalialaisen anarkistin kuolemantuomioita vastaan.

Kutomatyöläinen punnitsi joulukuussa 1928 lakon opetuksia ja totesi, että lakko antoi liitolle ensi kertaa käytännön tuntumaa aktiiviseen työtaisteluun.  Yleisen mielipiteen katsottiin olleen lakkolaisten puolella. Toisaalta yksittäisellä tehtaalla aloitettu lakko todettiin melko helpoksi murtaa, kun yritys pystyi siirtämään tuotantoa muihin tehtaisiin.

28337819_10155522891403915_1557728208678612932_o.jpg

Lakkolaiset Hyvinkään työväentalolla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.

Teksti perustuu bloggaajan teokseen Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset. Hyvinkään seudun historia (Siltala & Hyvinkää 2017). Kirjoittaja kokoaa parhaillaan aineistoa tutkimusartikkeliin, joka käsittelee lakkoa sen kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Mainokset

Kommentointi poissa käytöstä