Posts tagged Hopeavuori

Hyvinkäänvuori, Hopeavuori

Lisäys: Mirkka Lappalaisen luento Kustaa II Aadolfista ja Hyvinkään Hopeavuoresta on katsottavissa tästä youtube-linkistä (kuvattu Hyvinkään kaupunginkirjastossa 22.8.2017)

Hyvinkäällä, tarkkaan ottaen Kytäjän ja Hyvinkään rajalla, nousee ”Hopeavuori”, joka jo 1700-luvun kartoissa mainitaan ”vanhana hopeakaivoksena”. Tarkkaan ottaen ei ole juuri tietoa siitä, mitä (jos mitään) malmia Hyvinkäältä on kaivettu, mutta 1500-1600 -luvuilla paikka näyttää olleen aikansa Talvivaara, johon on kohdistettu valtavasti odotuksia.

Jo 1550-luvulla Kustaa Vaasa kirjoitti kirjeissään malmisuonesta, jota varten Hyvinkäänvuorelle oli lähetettävä malmitutkijoita (silloin ei siis vielä puhuttu hopeasta) ja ”vuorirenkejä”. Vuonna 1557 vuorella vieraili Turun linnan lasimestari Nils Mattsson (Niilo Matinpoika), joka kaiketi ammattinsa puolesta tiesi yhtä ja toista kivistä ja mineraaleista. Seuraavina vuosina Hyvinkäänvuorella mainitaan muutamia vuorirenkejä töissä. Vahingossakaan ei kuitenkaan kerrota, mitä malmisuonesta löytyi. Sen sijaan kerrotaan, mitä ruoka-aineita vuorella työskenteleville toimitettiin.  Kovin kummoisia ei liene löytynyt, koska työt loppuivat parin vuoden päästä.

1610-luvulla alkoi uusi tohina, kun Kustaa II Adolf vieraili Hyvinkäämnvuorella useaan otteeseen. Vuonna 1614 Johan Esbjörninpoika Lakeija antoi kuitin, jossa todettiin, että Hyvinkäänkylässä oli käynyt sekä kuningas että ”saksalainen ruhtinas”. Kuitti keskittyi taas Hyvinkäänkylässä nautittuihin oluihin, ruokiin ja poltettuihin kynttilöihin, mutta Hyvinkäänvuorelle pantiin pian pystyyn uusi kaivoshanke, johon viitattiin suurisuuntaisesti ”Hyvinkään ruukkina”. Töissä oli kerrallaan noin viisi ihmistä. (Hyvinkään kaupunginmuseo on juhlavuoden kunniaksi teettänyt Johanin puumerkistä hopeisen korun – lieneekö kaivostyö koskaan tuottanut samaa määrää hopeaa?)

 

20170616_173325.jpg

Hyvinkäänvuoren hanketta käsittelevä kuitti on innostanut Hyvinkään kaupunginmuseon toteuttamaan hauskan koru- ja muovitaskuhankkeen: tuotetta voi ostaa museon myymälästä aukioloaikoina (ma-pe 12-15). Museosta ks. http://www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo/

Toiminta jatkui ilmeisesti erityisesti Johan Lakeijan johdolla, mutta edelleenkin  lähteet kertovat enemmän ruokavaroista ja rahoituksesta kuin malmeista. Hiukan näyttää siltä että kaivoshanketta vei eteenpäin ns. uponneiden kustannusten harha, eli kun oli tarpeeksi paljon investoitu ei haluttu jättää kesken, vaikka tulokset näyttivät laihoilta. 1620-luvun lopulla hanke lopulta hiipui ja kymmenien metrien syvyiset kaivoskuilut täyttyivät vedellä.

Tämänkään vertaa en olisi saanut selville ilman nykyisten ja aiempien kollegojen apua. Kollegani Mirkka Lappalainen on tutkinut vuorityötä ja jalometalli-innostusta yleisesti ja sen mukana myös Hyvinkään ”ruukin” vaiheita, ja hän esitelmöi aiheesta elokuussa Hyvinkään kaupunginkirjastossa.

Aiemmista (ja siis jo ammoin edesmenneistä) kollegoista taas täytyy erikseen kiittäen mainita Greta Hausenin Nylands ortnamn (SLS, 1920-1924) joka on  ihan huippu historiantutkijalle, joka haluaa etsiä tiettyyn paikkaan liittyviä tietoja voudintileistä. Esimerkiksi Hyvingeberg-Hyvinkäänvuori -nimipoimintojen viitteet auttoivat löytämään voudintileistä 1550-luvun vuorityön ensi vaiheet Hyvinkäällä – ilman Hausenin pohjatyötä olisi mennyt hakuammunnaksi. Sain juuri hiljan tietää, että teos on luvassa digitoituna versiona syksymmällä. (SLS:n sivuilla on jo Hausenin Ahvenanmaan nimistötutkimus digitoituna, http://www.sls.fi/sv/utgivning/alands-ortnamn. Lisätietoa SLS:n muista digitoinneista tässä bloggauksessa: https://anulah.wordpress.com/2017/06/27/keskiajan-ja-1500-luvun-tutkimuksia-slsn-julkaisusarjoissa/)

 

Hattulan_voutikunnan_tilikirja_48

Nils Mattsson, Turun linnan lasimestari kävi Hyvinkäänvuorella vuonna 1557 malmisuonta katsomassa, ja tämän voudintilitiedon KA 3826 f. 46v. (aukeaman vasen ylälaita) löysin Greta Hausenin Nylands ortnamn, 1920-1924, s. 502 nimipoimintojen ansiosta.

Mainokset

Kommentointi poissa käytöstä

Hopeavuoren arvoitus

Katrin päivän luento – Hopeavuoren arvoitus
keskiviikkona 25.11.2015 Yleisöluento, vapaa pääsy

Kytäjän ja Hyvinkäänkylän rajalla sijaitsevasta Hopeavuoresta kerrotaan monenlaisia tarinoita. Sitä alettiin louhia jo 1500-luvulla, ja 1600-luvun alussa Kustaa II Adolf havitteli sieltä jalometallia valtakuntansa vaurastuttamiseksi. Mutta mitä Hopeavuoresta ja kaivostoiminnasta todella tiedetään?

Hyvinkään seudun historiaa kirjoittava dosentti Anu Lahtinen kertoo Hopeavuoren historiasta, säilyneistä lähteistä ja myöhemmistä tarunomaisista kertomuksista. Luennon järjestää Hyvinkään kaupunginmuseo.

Hyvinkään kaupungintalon aula, klo 14–15
Hyvinkään kaupungintalo, Kankurinkatu 4–6, Hyvinkää

Kommentointi poissa käytöstä