Archive for elokuu, 2019

Rivien välissä ja marginaaleissa

Kävin kesällä Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) ja kuvasin joitakin vastaan tulleita, Hyvinkään historiaan liittyviä lähteitä. Vaikka Hyvinkään seudun historia on ilmestynyt jo kaksi vuotta sitten ja palkkatyöni sen parissa loppunut, jatkan edelleen Hyvinkään historiaan liittyvien havaintojen tekemistä, ja erilaisia julkaisuhankkeitakin on vireillä. Muutama arkistolöytö sai miettimään, että ehkä voisin tehdä näkyvämmäksi sen, miten valppaana pitää olla vanhojen aineistojen kanssa, jos haluaa etsiä Hyvinkää-nimistä kylää vanhoista asiakirjalähteistä.

Kun kyse ei ollut pitäjästä eikä kirkonkylästä, vaan maakuntien rajalla sijaitsevasta pienestä maaseutukylästä, maininnat ovat usein monellakin tapaa marginaalisia tai rivien välissä. Ihan konkreettisesti näin on laita, mitä tulee aivan ensimmäiseen lähdemainintaan Hyvinkäänkylästä (Höffui[n]gaby) vuodelta 1495. Tukholman raadin pöytäkirjanpitäjä on kirjoittanut Janakkalan pitäjästä (johon Hyvinkäänkylä tuolloin kuului) saapuneesta Jöns Laurenssonista / Jussi Laurinpojasta ja lisännyt jälkikäteen rivienväliin täsmennyksen ”Hyvinkäänkylästä”.

Dia5

Ensimmäinen tunnettu maininta Hyvinkäänkylästä (Höffuingaby) vuodelta 1495; Tukholman raadin pöytäkirjat, Stockholms stadsarkiv. Pöytäkirjaan on kirjoitetuu ”Jöns Lansson j Jennakalla sochn” ja lisätty sitten ”j Höffuingaby”, ”Hyvinkäänkylässä”. Samantyyppinen ritirampsu ”Hyvingelest Lopen pite[jä]st Janakkalast” mainitaan 1500-luvulla. Referaatti löytyy tunnisteilla FMU / DF 4608 lähdejulkaisusta Diplomatarium Fennicum, http://df.narc.fi/document/4608

Tyypillisesti Hyvinkäänkylä esiintyy yhtenä kylänä Janakkalan ja myöhemmin Lopen pitäjän tai seurakunnan papereissa, ja 1500-luvulta lähtien myös Nurmijärven seurakunnan asiakirjoissa. Jos esimerkiksi kirjoitettiin joku vetoomus koko seurakunnan ja pitäjän nimissä, kaikista kylistä joku talonpoika merkitsi anomukseen puumerkkinsä, ja hänen nimensä kirjoitettiin puumerkin viereen.

Niinpä esimerkiksi 1600-luvun puolimaissa Nurmijärven kirkkoherra anoi erityistä apua, ja kylien edustajat listattiin anomukseen hänen sanojensa vahvistukseksi. Käpristyneessä asiakirjassa näkyy enää nimi ”Henrik Matzson i hyfw..” mitä ei asiayhteyttä tuntematta uskaltaisi tulkita Hyvinkääksi (Hyfwinge tai Hyfwingeby), tai Hyvinkään olemassaoloa tietämättä ei osaisi edes ajatella Hyvinkääksi. Asiayhteydessä Hyvinkäänkylä-tulkinta on kuitenkin ihan selvä.

20190724_151503

Nurmijärven (”i Nurm…”) ja Hyvinkäänkylän (”i hyfw..”) edustajien puumerkkiselitykset eräässä anomusasiakirjassa 1600-luvulla. Kuvassa näkyy Nurmijärven Mårten Olafssonin / Martti Olavinpojan puumerkki, mutta Hyvinkäänkylän Henrik Mattssonin / Heikki Matinpojan puumerkki, jos hän on sellaisen paperiin laittanut, on ilmeisesti ollut paperin reunassa ja murentunut pois. Acta Ecclesiastica, Nurmijärvi, Riksarkivet

Vielä enemmän asiayhteyksien tuntemusta tarvitaan joidenkin hajanaisten fragmenttien osalta. Arkistoreissulla tulin sattumalta katsoneeksi erään Magnus Gabriel de la Gardien saamaa anomusta, joka oli jo puoliksi hapertunut näkymättömiin. Tunnistin sieltä tutun oloisen nimen, Hedvig Poll, ja tarkemmin katsoen löytyi myös tuttu sukunimi ja upseeriarvo (Bergh, Maior) – Nurmijärven Raalan riitaisan omistajan, majuri Jören Berghin leski Hedvig Poll siinä siis lähestyi Magnus Gabriel de la Gardieta saadakseen apua perheen hankalaan taloudelliseen tilanteeseen.

Anomus mainitaankin perhettä käsittelevässä tutkimuksessa, mutta oli puhdas sattuma, että se osui käteeni suuresta hapertuneiden hakemusten kokoelmasta, ja henkilöitä tuntematta en olisi osannut yhdistää henkilöitä Nurmijärveen tai Hyvinkään seutuun.

20190723_112806

Raalan omistajan, majuri Jören Bergin lesken, Hedvid Pollin, murentunut anomuskirje 1600-luvulta. Magnus De la Gardies arkiv, kvinnors (militäränkor mfl.) supplikationer, Riksarkivet (merkinnät tehty kuvaan, ei asiakirjaan)

Tällaisten pienten johtolankojen varassa välillä ollaan, ja jo tiedossa oleviakin lähteitä voi olla vaikea löytää uudelleen järjesteltyjen arkistojen uumenista; varmasti on myös monenlaisia lähteitä, joita vielä voisi hakea, vaikkapa sitten kun aineistojen digitoiminen ja koneavusteiset sanahaut yleistyvät. Sen paremmin digitoitu aineisto kuin arkistomappikaan ei kuitenkaan tutki itse itseään, vaan tutkimustyötä ja tarkkaavaisuutta tarvitaan.

——————————-

Kirjoittaja työskenteli vuosina 2013-2016 Hyvinkään seudun historia -hankkeen vastuullisena tutkijana. Vuonna 2017 ilmestyi hänen teoksensa Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset. Hyvinkään seudun historia (Siltala & Hyvinkään kaupunki).

Kommentointi poissa käytöstä