Archive for elokuu, 2017

Children and education: Finland – Hyvinkää, 1700-1870

9781138294226

Book cover of the recent volume Nordic Childhoods 1700–1960 From Folk Beliefs to Pippi Longstocking. Edited by Reidar Aasgaard, Marcia Bunge, Merethe Roos – Routledge, including ”Education of children in rural Finland: the roles of homes, churches, and manor houses” by Anu Lahtinen
https://www.routledge.com/Nordic-Childhoods-17001960-From-Folk-Beliefs-to-Pippi-Longstocking/Aasgaard-Bunge-Roos/p/book/9781138294226

Hyvinkään historia on kansissa mutta lisääkin ilmestyy: juuri tällä juhlaviikolla on juhlittu myös tätä kirjaa, joka käsittelee pohjoismaista lapsuutta ja jossa Hyvinkään seudun aineisto tarjoaa esimerkin maalaislasten kasvatuksesta ja koulutuksesta 1700-luvulta 1870-luvulle.

Routledge mainostaa näin:

This volume strengthens interest and research in the fields of both Childhood Studies and Nordic Studies by exploring conceptions of children and childhood in the Nordic countries (Denmark, Finland, Iceland, Norway, and Sweden). … the book offers a fresh and substantive contribution to the history of childhood in the Nordic countries between 1700 and 1960. The volume also helps readers trace the historical roots of the internationally recognized practices and policies regarding child welfare within the Nordic countries today and prompts readers from any country to reflect on their own conceptions of and commitments to children.

Nordic Childhoods 1700–1960 From Folk Beliefs to Pippi Longstocking. Edited by Reidar Aasgaard, Marcia Bunge, Merethe Roos – Routledge, including ”Education of children in rural Finland: the roles of homes, churches, and manor houses” by Anu Lahtinen

https://www.routledge.com/Nordic-Childhoods-17001960-From-Folk-Beliefs-to-Pippi-Longstocking/Aasgaard-Bunge-Roos/p/book/9781138294226

Mainokset

Kommentointi poissa käytöstä

Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset

hyvinkaa100

Elokuvateatterin pitäjä ja Kalle Saukkonen juhlii perheineen noin 100 vuotta sitten. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.

Kohta on julkkarien aika, joten tässä sanon vielä sanasen kirjasta, joka kohta pääsee kaikkien käsiin. Työ on vienyt kaikkiaan nelisen vuotta, josta kolme vuotta on ollut täysipäiväistä omistautumista Hyvinkäälle. Lukemattomat hyvinkääläiset ovat tarinoillaan ja avullaan auttaneet kirjan synnyssä, ja vilpittömästi kiitän heitä kaikesta avusta; nekin tiedot, jotka eivät ole päässeet kirjaan, on arkistoitu ja ne ovat auttaneet kokonaistulkinnan tekemisessä. Kaupunginmuseo ja taidemuseo, kaupunginarkisto, viestintä ja tekninen osasto ovat olleet hyvin avuliaita monessa kohtaa.

Miksi nimi Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset? Hyvinkäällä on vuosisatainen historiansa, mutta 1860-luvulla syntyi aseman seutu, joka kasvoi vähitellen teollisuustaajamaksi. Se sijaitsi maakuntien rajalla, kaukana kirkonkylistä ja lainvalvojista. Varhaisina aikoina 1800-luvulla seudulla olikin välillä villin lännen tunnelmaa. Paikallisten oli itse raivattava tilaa kulttuurille ja liikkeenharjoittamiselle.

Hyvinkään seudun rakensivat paikalliset työläiset, säätyläiset ja liikkeenharjoittajat, joiden aloitteellisuudella raivattiin tietä kouluille, raittiustalolle, urheilulle ja kansalaisyhteiskunnalle. Rosoiset hyvinkääläiset eivät olleet vain hyviä tai pahoja, vaan hyvin inhimillisiä toimijoita, joiden arkinen aherrus rakensi nykyisen Hyvinkään. Tästä kirjan nimi hyvät, pahat ja hyvinkääläiset.

Hyvinkään seudun uusin historia on modernin urbaanin Suomen kasvutarina. Hyvinkää on ollut teollistumisen ja kansalaisyhteiskunnan nousussa Suomen kuva. Sotienjälkeisellä jälleenrakentamiskaudella se nousi tärkeäksi teollisuuspaikkakunnaksi. 1960-luvulla se oli modernia rakentamista ja hyvinvointia tavoittelevan kaupungin perikuva. Myös 1990-luvun yhteiskunnallinen muutos on näkynyt Hyvinkäällä, jossa kaupunkimaisema yhdistyy vehreyteen ja luonnonläheisyyteen.

Pian kirja on saatavilla Hyvinkään museoista, kirjakaupoista kautta maan, samoin kuin verkkokaupoista ja Siltalan kustantamosta (kiitos myös Siltalan väen asiantuntevasta työstä!). Kiitos hyvinkääläiset, ja onnea uudelle sadalle vuodelle!

Hyvinkää 100-näyttely http://www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo/hankkeet/hyvinkaa-100/

 

Kommentointi poissa käytöstä

Pohjoinen naapuri

Aamupostissa 20.8.2017 riihimäkeläiset onnittelevat Hyvinkäätä sen 100-vuotisesta taipaleesta. ”Oli kuin suurkaupungissa olisi käynyt”, muistelee lapsuuden Hyvinkään-matkoja Janne Katajala, mutta muistaa muistuttaa että Hyvinkäällä on erittäin hieno naapurikaupunki. ”Lapset haluaa Willaan shoppaa / Täällä Matkakeskus floppaa”, riimittelevät Katja Lappi ja Niina Lahtinen. (Itse muistan nuoruudesta käynnit Suomalaisessa Kirjakaupassa ja teatterissa Riihimäellä.)

Näiden kahden ”taskukokoisen eli kompaktin ja toimivan” (Katja Lappi, Aapo 20.8.2017) kaupungin naapuritaival alkoi varsinaisesti rautatien rakentamisesta ja asemanseudun synnystä sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä. Mutta pitkään Riihimäellä näytti olevan etulyöntiasema. Pietarin ja pääradan risteyksessä Riihimäki oli aikoinaan 1. luokan asema, Hyvinkää 2. luokan.

Riihimäen etuna oli, että se sijaitsi kokonaan Hausjärven pitäjän rajojen sisäpuolella, ja minkä vuoksi asutuskeskusta oli helpompi kehittää, Hyvinkää taas sijaitsi hallinnollisen hankalasti puoliksi Nurmijärvellä, puoliksi Hausjärvellä (vähän kuin Littoisten teollisuusalue aikoinaan Kaarinan ja Liedon rajalla). Siksi Riihimäki saattoi hakea taajaväkisen yhdyskunnan asemaa, eli se pysyi Hausjärven osana vuoteen 1922, mutta sai itsehallinnon talous-, järjestyksenpito- ja kaavoitusasioissa.

1900-luvun alussa Riihimäen aseman seutu oli Hyvinkäätä kehittyneempi veturitalleineen, virkamiehineen, lukuisine liikkeenharjoittajineen, Paloheimon teollisuuslaitoksineen (1908), lukioineen (1911) kaikkineen. Hyvinkäälle saatiin yhteiskoulu vasta vuonna 1918 ja yliopistoon johtava lukio saatiin vasta toisen maailmansodan alla. On kuvaavaa, että Hyvinkään apteekkitoiminta alkoi Riihimäen apteekkarin perustamasta sivuliikkeestä, ja että seudun ensimmäinen oma sanomalehti oli nimeltään Riihimäen Sanomat, minkä lisäksi Uusimaa-lehti uutisoi Hyvinkään kuulumisia.

Hyvinkään itsenäistyttyä tilanne alkoi kuitenkin muuttua, ja vuonna 1928 nimimerkki – i -, luultavasti kunnanjohtaja Rieti Itkonen, intoili nyt jo vauhtiin päässeessä Hyvinkään Sanomissa paikkakunnan edistysaskeleita:

Hyvää eteenpäin menoa osoittaa moni muukin seikka. Vuosikymmen sitten olimme vielä siinä asemassa, että esim. rauta- ja konekauppamme hoidettiin Riihimäellä s. o. kävimme sieltä ostamassa, joka jokaiselle ”nurkkapatrioottiselle” hyvinkääläiselle oli sangen suuri nöyryytys. Nyt se ikävyys on poissa.
Hyvinkäällä saa nyt kaikkea mitä ihminen arkisissa toimissaan ja oloissaan tarvitsee. Ja riittääpä täältä vielä vieraillekin seuduille. Laaja maaseutu on saanut tuotteilleen kauppalastamme oivan markkinapaikan.

Ajoittaisesta nokittelusta huolimatta Riihimäki ja Hyvinkää ovat kuitenkin kasvaneet rinta rinnan, vaikka niiden sijainti ”jälekkäin” herätti huomiota Emil Lassisen  jo vuonna 1894 (”Matti Mattiniemi”, Uusi Suometar 5.4.1894, koko juttu linkin takana): ”Minä olen tuumaillut asiaa usein ja tullut siihen päätökseen, että Hyvinkää on paikallaan, mutta se on tuo Riihimäki, joka epäjärjestyksen vaikuttaa.” Epäjärjestystä tai ei, kyllä yksi 100- ja toinen 95-vuotias kaupunki nyt vierekkäin mahtuvat. Ja Riihimäen kulttuuritoiminnan virkeyden kyllä huomaa, jos lukee vaikka Riihimäen X-kulttuurilehteä. Niin ne nuoremmat!

Tässä vielä sana Matti Mattiniemeltä, kiitos jutun löytymisestä kirjastonhoitaja Tuula Rämölle:

14939106

Kommentointi poissa käytöstä

Teetä kaikessa rauhassa

Fancy a nice cup of tea and even some scones? Come and visit Sylvian teesalonki, Hämeenkatu 31, Hyvinkää – Tue-Fri 12-18.30 pm, Sat 11-17.30

20170808_160356.jpg

Elokuisella visiitillä mukaan lähti inkivääri-sitruuna -teetä, joka sointui hyvin yhtee  paikallisen, Ylentolassa tuotetun Lentolan Raffi -hunajan kanssa.

Aloitin tämän blogin 2009, koska halusin kartuttaa omia ja muidenkin tietoja viihtyisistä ja luomua myyvistä kohteista Hyvinkäällä. Liikkeiden ja tarjonnan vaihtuvuus on ollut kuitenkin suurta, niin että on tuntunut mielekkäämmältä kirjoittaa lastuja vähän pysyvämmistä asioista kuten Hyvinkään historiasta.

Palaan nyt vaihteeksi alkuperäiseen ideaani käytyäni taas kerran Sylvian teesalongissa, joka sijaitsee historiallisessa ”Luoman talossa” Hämeenkatu 31:ssa lähellä villatehtaan kortteleita, vastapäätä elokuvateatteria. Aiemman sinänsä käypäisen kahvilan kylmälaitteiden hurina ja tuolien kolina on vaihtunut aidosti rauhoittavaan ja viihtyisään teehuonetunnelmaan. (Kahviakin kyllä saa.)

Teetä voi nauttia rauhallisesti teehuoneessa skonssien tai muiden sopivien leivosten kera, ja sitä voi ostaa mukaankin. Erityismahdollisuuksina ”Kello viiden tee” sekä yleisiä ja yksityisiä teemaistajaisia – ja liikuteltava Teepaviljonki; tee-elämys ei ole siis paikkaan sidottu.

Teesalonki Sylvia
http://www.teesalonkisylvia.com
on avoinna ti-pe klo 12-18.30 ja la klo 11-17.30. Tarkempia tietoja voi hakea Facebook-sivuilta.

 

Kommentointi poissa käytöstä