Archive for tammikuu, 2012

Schjerfbeckin ”Toipilas” verkossa

Ateneumissa on äskettäin julkistettu kuusi ääneen kuvailtua teosta museon kokoelmista. Mukana on myös Tyko Sallisen maalaus Pyykkärit vuodelta 1911, ennen taiteilijan Hyvinkään-kautta Humalassa ja Krapulassa. 1800-luvun taideteoksia edustaa muun muassa Helene Schjerfbeckin teos Toipilas vuodelta 1888. Sekin on siis paljon ennen taitelijan Hyvinkään-kautta, mutta ehkä myöhemmissä yhteyksissä on tarpeeksi aasinsiltaa hehkuttaa kuvailuja tässä blogissa.

Muistan nähneeni Toipilaan ensi kertaa esikouluikäisenä, varmaan esikoulussa tai satutunnilla esiteltynä julisteena. Kuva teki vaikutuksen ja varmaan vetosi nimenomaan samanikäiseen lapseen. Muistelen tosin lukeneeni (varmaan Riitta Konttisen tutkimuksesta) että lapsihahmoa aikoinaan pidettiin jotenkin rumana ja että sitä arveltiin pojaksi, nykyään varmaan hahmo useimmiten tulkittaisiin tytöksi (ja malli onkin kuvailun mukaan tyttö).

Ateneumin sivuilla julkaistut kuvailut (mukana myös Edelfeltin Luxembourgin puistossa) ovat varmasti hyödyllisiä näkövammaisten käyttöön ja ilman muuta muillekin. Kuvailuissa käydään läpi taideteosten värit, niissä kuvatut henkilöt ja esineet, ja lisäksi kerrotaan kuvan tunnelmasta, teoksen syntyprosessista ja vähän taiteilijastakin. Kuuntelin kuvauksia järjestellessäni työpöytää ja totesin, etten ollut ollenkaan hahmottanut, miten monia tärkeitä viestejä maalauksiin sisältyy. Kannattaa tutustua!

Mainokset

Kommentointi poissa käytöstä

Eteläsuomalaista perinnemaisemaa: Jaakkolan keto

Muutamia vuosia sitten ilmestyi kirja Matka Etelä-Suomen perinnemaisemiin ja esihistoriaan (2005), joka esittelee 65 maisemallisesti arvokasta kohdetta Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sijainteineen ja yhteystietoineen. Kohteet on myös merkitty kirjan karttasivuille.

Joukosta löytyi myös hyvinkääkäinen Jaakkolan keto/hevoslaidun, josta kerrotaan lisää myös teokseen liittyvästä verkkoversiosta. Kyseinen keto on ollut pitkään hevosten laitumena. Se sijaitsee Suomiehensuon pohjoispuolella ja Jaakkolan talon itäpuolella. Edustavan pienruohokedon kasvillisuuteen kuuluvat katajat, suuri maisemamänty, huopakeltano, ahosuolaheinä, nurmirölli, keltamatara, mäkitervakko ja kissankello. Siellä on myös uhanalaista saunionoidanlukkoa.

Antti Hovi ym.: ”Matka Etelä-Suomen perinnemaisemiin ja esihistoriaan”, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Perinnemaisemamatkailu Etelä-Suomessa -hanke, 2005.  Perinnemaisemahanke on osittain verkossa. http://www.palmenia.helsinki.fi/perinnemaisema/perinnemaisema/index.htm

Kommentointi poissa käytöstä