Yksinäinen Stella

Hiljattain kirjoitin Marie Linderistä (1840-1870), Kytäjän kartanon emännästä, joka julkaisema teos En qvinna af vår tid (Aikamme nainen) kuuluu varhaisiin suomalaisiin romaaneihin. Yllätyksekseni sain äskettäin kuulla, että Linderin teos oli juuri käännetty suomeksi – Aikamme nainen. Luonteenkuvaus on nyt saatavilla. Se siis jatkaa samaa viime vuosien mielenkiintoa varhaisia suomalaisia romaaneja kohtaan kuin parin vuoden takainen käännöstyö, jonka tuloksena ensimmäinen suomalainen romaani, Muratti (Murgrönan, 1840) ilmestyi Faros-kustantamon käännöksenä.

Hankin Aikamme naisen suomennoksen ja luin rinnan Katri Lehdon Linder-elämäkerran kanssa.  Marie Linder kuvaa romaanissaan aatelista Lucy Suffridgea, jota isän suunnittelema avioliitto kauhistuttaa. Kokonaisuus on hiukan hämmentävä – aatelinen ympäristö, tyranni-isä, neidonryöstö ja muut kauhuromanttiset yksityiskohdat sekoittuvat päähenkilön modernimpaan kaipaukseen löytää itselleen ammatti, toteuttaa itseään ihmisenä maailmassa, joka näkee hänet naisena ja siksi kovin vähään kykenevänä.

Kirjoittaja, kreivitär Marie Linder (kirjoittajanimeltään Stella) oli kuitenkin omakohtaisesti tutustunut aristokraattiseen kosmopoliitin elämään ja sen varjopuoliin samoin kuin onnettomien avioliittojen seurauksiin. Tässä mielessä hän ei kirjoittanut itselleen vieraasta maailmasta, vaikka suurelle osalle lukijoista moiset ylhäiset kuviot olivatkin vieraita. Ja kuten Paulina Grotenfeltin unohduskirjakin toteaa, Aikamme nainen käsittelee monille sukupolville tuttua ongelmaa – ristiriitaa ulkomaailman odotusten ja yksilön lahjojen ja toiveiden välillä. Siinä mielessä se on kiintoisa sekä ajankuvana että romaanina.

Marie Linder viimeisteli kirjaansa Kytäjän kartanolla, jonka hänen miehensä Constantin Linder oli hankkinut vuosia aikaisemmin ja jossa pariskunta oli pyrkinyt kehittämään niin koululaitosta, meijeritoimintaa kuin paloviinan polttoakin. Kreivittärenä Linderillä oli ollut suhteellisen paljon mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaa niin vaikutusvaltansa kuin varojensakin ansiosta. Hän tunnisti kuitenkin oman koulutuksensa vajavaisuudet ja toimintamahdollisuuksiensa rajat samoin kuin romaaninsa Lucy, joka oli saanut oppinsa lukemalla sikin sokin kotilinnansa kirjastossa säilytettyä kirjallisuutta.

Katri Lehto tuo elämäkerrassaan esiin sen moraalisen närkästyksen, jota kreivitär Linder herätti. Marie Linderin elämäkerta on hyvä muistutus siitä, miten vähän aikaa on siitä, kun avioeron harkinta, kirjalliset haaveet tai ylimalkaan kodin ulkopuolelle kurottaminen saivat sivistyneet ja avarakatseitsetkin aikalaiset julistamaan tuomionsa parikymppiselle naiselle. Toki Marie Linderillä oli myös ymmärtäjänsä, ja Aikamme nainen nähtiin puutteistaan huolimatta tärkeänä lisänä vielä nuoreen suomalaiseen kirjallisuuteen.

Luettavaa aiheesta
Kati Launis:
Kerrotut naiset. Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, Helsinki 2005. Lyhyt luonnehdinta tutkimuksesta
Katri Lehto: Kytäjän kreivitär. Marie Linderin elämä. Otava, Helsinki 1985.
Stella (Marie Linder): Aikamme nainen. Luonteenkuvaus (alkuteos: En qvinna af vår tid. Karaktersteckning af Stella,  suom. Benita Holopainen), Antikvariaatti Vilho, Helsinki  2009.

Mainokset