Ei missään voi niin riemuita

Kytäjän kartanolla on värikäs ja traaginenkin osansa Hyvinkään seudun historiassa, vaikka moni kaupunkilainen ei liene päässyt näkemään siitä tämänkään vertaa kuvia. Kartanon vaiheita on käsitellyt muun muassa kirjailija Katri Lehto esimerkiksi kirjassaan Kytäjän kreivitär. Marie Linderin elämä (1985). (Katri Lehdon toisesta kirjasta Kytäjän mamsellin muistelmat aiemmassa bloggauksessa.)

Kreivitär (tai paikkakuntalaisittain kreivinna) Marie Linder (1840-1870) oli Kytäjän kartanon emäntä ja eräs varhaisimmista Suomen naiskirjailijoista: hänen kirjansa En qvinna af vår tid (Aikamme nainen) herätti keskustelua ja hänen persoonansa kiehtoo vielä nykyäänkin. Yksi Marie Linderin elämää käsittelevä kulttuuriteos on Kulkuriteatterin syksyllä 2009 esittämä näytelmä Leiwo, joka on Katri Lehdon kirjoittama ja Leena K. Lehdon uudelleen sovittama.

Leiwo kertoo 1860-luvun Kytäjän elämästä. Ylioppilas Aleksanteri Rahkonen saapuu opettamaan lukutaitoa ja perustietoja kartanonherran perustamaan kouluun. Uudet opetukset herättävät jännitteitä paikallisyhteisössä. Kartanon kreivitär ja opettaja viehättyvät yhdessä Kytäjän luonnosta ja Suomen kulttuurista, hiukan toisistaankin, mutta epäsäätyisen kiintymyksen aavistuskin johtaa ristiriitoihin ja kasvaviin ongelmiin. Näihin historiallisfiktiivisiin puitteisiin Katri Lehto on punonut mukaan yhden Aleksanteri Rahkosen runoista nimeltä Leivo.

Paikallisten asukkaiden lisäksi tarinan sivuhenkilöinä esiintyvät muun muassa Krohnin perheen jäsenet, Ottilia ja Julius Krohn sekä jälkimmäisen vaimo Emma (Emilia). Kytäjän kartanolla pasteeraava  Julius Krohn (mm. kirjailija Aino Kallaksen tuleva isä), joka käänsi Runebergiä Rahkosen ja muutamien muiden kanssa, esiintyy intohimoisena suomenkielisen kulttuurin puolestapuhujana. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaja, Marie Linderin täti Aurora Karamzin piipahtaa näyttämöllä. On kiintoisaa nähdä nämä historialliset henkilöt sijoitettuina kotoisiin maisemiin, ja jatkoa täytynee lähiaikoina lukea yllämainitusta Kytäjän kreivitär -teoksesta.

Marie Linderin teoksesta 1800-luvun kirjallisuuskentässä ks. esim. Kati Launiksen artikkeli ”Rakennellut rakkaudet. Puheenvuoroja rakkaudesta naisten kirjoittamassa kirjallisuudessa 1800-luvun puolivälin Suomessa”, teoksessa Hääkirja. Kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta (toim. Susanna Paasonen), Taiteiden tutkimuksen laitos, Turku 1999.

Leiwo-näytelmä Aamupostissa
Leiwo-näytelmä Vartissa
Leiwo-näytelmä Hyvinkään Viikkopostissa

Leiwo-näytelmän arvio Aamupostissa

Teatteriohjaajan blogi

Advertisements