Archive for joulukuu, 2009

Hanki kun soita ja harjuja peittää

Hyvinkään latureitit tai varsinkaan niiden ylläpito eivät viime talven verkkokeskustelussa tai lehtijutuissa saaneet kovin paljoa kiitosta, ja kaikenlaisia muitakin kiistoja on ilmeisesti ollut klassisten latureittien riesoina.

Mutta tänään oli ainakin mahtavat kelit (luntakin oli tullut parikymmentä senttiä), ja alkuiltapäivästä ainakin Hakalan ja Lehtolan suunnalla oli uudenkarheat latureitit, hyvät hiihtää ja puiden katveessa tarpeeksi kaukana turhasta metelistä. Kun eivät hiekottajatkaan olleet ehtineet liikkeelle, ladun päähän pääsi kotoa kätevästi tien reunaa hiihdellen.

Ainoa huono puoli oli tällä erää se, että hiihtäjän valtasi ahneus: jos vielä yhden mutkan taakse hiihtäisi, vielä yhdelle mäenharjalle, vielä yhden reitinpätkän… Kotiin palattua tuli netistä haettua myös yleinen latukartta ja ajantasainen latujen kuntoa raportoiva kartta.

Toivottavasti lunta riittää myös esimerkiksi Monnin hiihdon aikoihin – sen reiteille voi muuten haastaa lähimmäisiään…

Bloggaaja toivottaa kaikille mahdollisimman hiihdettävää alkavaa vuotta! Erkylän majan kanttiinikin avataan 9.1.2010.

Muuta aiheeseen liittyvää verkossa
Hyvinkäällä hiihtotoimintaa järjestävät Hyvinkään Latu, Hyvinkään Hiihtäjät ry. ja Hyvinkään hiihtoseura.
Hyvinkääläisen hiihtäjäveteraanin haastattelu Aamupostissa
Mikael Nybergin ja Vilppu Kaukosen laulu Hiihtäjä (”Hanki kun soita ja harjuja peittää”) verkossa, PuuPekan blogissa muitakin hiihtorunoja.


Kommentointi poissa käytöstä

Yksinäinen Stella

Hiljattain kirjoitin Marie Linderistä (1840-1870), Kytäjän kartanon emännästä, joka julkaisema teos En qvinna af vår tid (Aikamme nainen) kuuluu varhaisiin suomalaisiin romaaneihin. Yllätyksekseni sain äskettäin kuulla, että Linderin teos oli juuri käännetty suomeksi – Aikamme nainen. Luonteenkuvaus on nyt saatavilla. Se siis jatkaa samaa viime vuosien mielenkiintoa varhaisia suomalaisia romaaneja kohtaan kuin parin vuoden takainen käännöstyö, jonka tuloksena ensimmäinen suomalainen romaani, Muratti (Murgrönan, 1840) ilmestyi Faros-kustantamon käännöksenä.

Hankin Aikamme naisen suomennoksen ja luin rinnan Katri Lehdon Linder-elämäkerran kanssa.  Marie Linder kuvaa romaanissaan aatelista Lucy Suffridgea, jota isän suunnittelema avioliitto kauhistuttaa. Kokonaisuus on hiukan hämmentävä – aatelinen ympäristö, tyranni-isä, neidonryöstö ja muut kauhuromanttiset yksityiskohdat sekoittuvat päähenkilön modernimpaan kaipaukseen löytää itselleen ammatti, toteuttaa itseään ihmisenä maailmassa, joka näkee hänet naisena ja siksi kovin vähään kykenevänä.

Kirjoittaja, kreivitär Marie Linder (kirjoittajanimeltään Stella) oli kuitenkin omakohtaisesti tutustunut aristokraattiseen kosmopoliitin elämään ja sen varjopuoliin samoin kuin onnettomien avioliittojen seurauksiin. Tässä mielessä hän ei kirjoittanut itselleen vieraasta maailmasta, vaikka suurelle osalle lukijoista moiset ylhäiset kuviot olivatkin vieraita. Ja kuten Paulina Grotenfeltin unohduskirjakin toteaa, Aikamme nainen käsittelee monille sukupolville tuttua ongelmaa – ristiriitaa ulkomaailman odotusten ja yksilön lahjojen ja toiveiden välillä. Siinä mielessä se on kiintoisa sekä ajankuvana että romaanina.

Marie Linder viimeisteli kirjaansa Kytäjän kartanolla, jonka hänen miehensä Constantin Linder oli hankkinut vuosia aikaisemmin ja jossa pariskunta oli pyrkinyt kehittämään niin koululaitosta, meijeritoimintaa kuin paloviinan polttoakin. Kreivittärenä Linderillä oli ollut suhteellisen paljon mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaa niin vaikutusvaltansa kuin varojensakin ansiosta. Hän tunnisti kuitenkin oman koulutuksensa vajavaisuudet ja toimintamahdollisuuksiensa rajat samoin kuin romaaninsa Lucy, joka oli saanut oppinsa lukemalla sikin sokin kotilinnansa kirjastossa säilytettyä kirjallisuutta.

Katri Lehto tuo elämäkerrassaan esiin sen moraalisen närkästyksen, jota kreivitär Linder herätti. Marie Linderin elämäkerta on hyvä muistutus siitä, miten vähän aikaa on siitä, kun avioeron harkinta, kirjalliset haaveet tai ylimalkaan kodin ulkopuolelle kurottaminen saivat sivistyneet ja avarakatseitsetkin aikalaiset julistamaan tuomionsa parikymppiselle naiselle. Toki Marie Linderillä oli myös ymmärtäjänsä, ja Aikamme nainen nähtiin puutteistaan huolimatta tärkeänä lisänä vielä nuoreen suomalaiseen kirjallisuuteen.

Luettavaa aiheesta
Kati Launis:
Kerrotut naiset. Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, Helsinki 2005. Lyhyt luonnehdinta tutkimuksesta
Katri Lehto: Kytäjän kreivitär. Marie Linderin elämä. Otava, Helsinki 1985.
Stella (Marie Linder): Aikamme nainen. Luonteenkuvaus (alkuteos: En qvinna af vår tid. Karaktersteckning af Stella,  suom. Benita Holopainen), Antikvariaatti Vilho, Helsinki  2009.

Kommentointi poissa käytöstä

Ei missään voi niin riemuita

Kytäjän kartanolla on värikäs ja traaginenkin osansa Hyvinkään seudun historiassa, vaikka moni kaupunkilainen ei liene päässyt näkemään siitä tämänkään vertaa kuvia. Kartanon vaiheita on käsitellyt muun muassa kirjailija Katri Lehto esimerkiksi kirjassaan Kytäjän kreivitär. Marie Linderin elämä (1985). (Katri Lehdon toisesta kirjasta Kytäjän mamsellin muistelmat aiemmassa bloggauksessa.)

Kreivitär (tai paikkakuntalaisittain kreivinna) Marie Linder (1840-1870) oli Kytäjän kartanon emäntä ja eräs varhaisimmista Suomen naiskirjailijoista: hänen kirjansa En qvinna af vår tid (Aikamme nainen) herätti keskustelua ja hänen persoonansa kiehtoo vielä nykyäänkin. Yksi Marie Linderin elämää käsittelevä kulttuuriteos on Kulkuriteatterin syksyllä 2009 esittämä näytelmä Leiwo, joka on Katri Lehdon kirjoittama ja Leena K. Lehdon uudelleen sovittama.

Leiwo kertoo 1860-luvun Kytäjän elämästä. Ylioppilas Aleksanteri Rahkonen saapuu opettamaan lukutaitoa ja perustietoja kartanonherran perustamaan kouluun. Uudet opetukset herättävät jännitteitä paikallisyhteisössä. Kartanon kreivitär ja opettaja viehättyvät yhdessä Kytäjän luonnosta ja Suomen kulttuurista, hiukan toisistaankin, mutta epäsäätyisen kiintymyksen aavistuskin johtaa ristiriitoihin ja kasvaviin ongelmiin. Näihin historiallisfiktiivisiin puitteisiin Katri Lehto on punonut mukaan yhden Aleksanteri Rahkosen runoista nimeltä Leivo.

Paikallisten asukkaiden lisäksi tarinan sivuhenkilöinä esiintyvät muun muassa Krohnin perheen jäsenet, Ottilia ja Julius Krohn sekä jälkimmäisen vaimo Emma (Emilia). Kytäjän kartanolla pasteeraava  Julius Krohn (mm. kirjailija Aino Kallaksen tuleva isä), joka käänsi Runebergiä Rahkosen ja muutamien muiden kanssa, esiintyy intohimoisena suomenkielisen kulttuurin puolestapuhujana. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaja, Marie Linderin täti Aurora Karamzin piipahtaa näyttämöllä. On kiintoisaa nähdä nämä historialliset henkilöt sijoitettuina kotoisiin maisemiin, ja jatkoa täytynee lähiaikoina lukea yllämainitusta Kytäjän kreivitär -teoksesta.

Marie Linderin teoksesta 1800-luvun kirjallisuuskentässä ks. esim. Kati Launiksen artikkeli ”Rakennellut rakkaudet. Puheenvuoroja rakkaudesta naisten kirjoittamassa kirjallisuudessa 1800-luvun puolivälin Suomessa”, teoksessa Hääkirja. Kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta (toim. Susanna Paasonen), Taiteiden tutkimuksen laitos, Turku 1999.

Leiwo-näytelmä Aamupostissa
Leiwo-näytelmä Vartissa
Leiwo-näytelmä Hyvinkään Viikkopostissa

Leiwo-näytelmän arvio Aamupostissa

Teatteriohjaajan blogi

Kommentointi poissa käytöstä

Huoltopäivä

Viimeinkin aurinkoinen pakkaspäivä! Huurteisessa säässä ei tuntunut ihan ankealta kuluttaa aikaa erilaisissa välttämättömissä huoltotehtävissä; päinvastoin, matkan varrella tuli tavattua monia iloisia palvelualan työntekijöitä.

Kello, tietokone ja pyörä vaativat kaikki kunnostusta, joten matka kulki huoltopisteiden kautta kohti keskustaa. Fillaricenterin pyörähuollosta ostettiin pyörän suojapressu, joka osoittautui heti uskollisen ajokin hyväksi huurresuojaksi, vaikka on mitoitettu osin vähän sutjakammalle kilpapyörälle.

Hyvinkään kierrätyskeskuksesta lähti viidellä eurolla toimivaksi testattu mehupuristin, jonka on tarkoitus tehdä aamuisesta tuoremehun teosta vähän helpompaa.

Ekojäärässä oli torstainen tuoretuotteiden päivä, tällä kertaa myynnissä mm. kaskinauriita ja hedelmiä. Taannoin Ekojäärästä ostetuista maa-artisokista syntyi muuten (ja helposti) aivan mahtavaa keittoa. Keiton maistelija esitti epäilyn, että joku vihamielinen salaliitto yrittää salata suurelta yleisöltä, miten hyviä ruokia juureksista voi tehdä. (Resepti, jota voi muunnella helposti, löytyy esimerkiksi täältä.) Maa-artisokat näyttelivät tärkeää roolia illemmallakin, sillä bloggaaja osui havaitsemaan niitä Prisman luomuhyllyssä. Jäi sinne vielä muutama pussi jäljelle, tai ainakin yksi; nopeat syövät hitaat.

Ekojäärän uutuus, talvisuklaa, päätyi myös heti maistiaisten jälkeen mukaan ostoskoriin. Päivän leipälöytö puolestaan osui kohdalle lähimaastossa Herkkuleipurien myymälässä (Hämeenkatu 20), jonka kahvilapöydässä täytyy ehtiä joskus istahtaa vähän pitemmäksi aikaa ja jonka ruisleipiä tulee varmasti ostettua jatkossakin. Viimeinkin löytyi ruokakuntaa ehdottomasti miellyttävä ruisleipä!

Itsenäisyyspäivänä Hyvinkää pääsee esittämään kulttuuripuoltaan, kun ohjelmassa on luvassa Katri Lehdon kirjoittama ja Leena K. Lehdon uudelleen sovittama, Kulkuriteatterin esittämä Leiwo-näytelmä. Sitä odotellessa ilta kului perunateatterin etäisen vastineen, maa-artisokka -oopperan parissa: artisokkasaaliin kuorintaa kevensi Fidelio-oopperan nauhoituksen katselu. Olipa kerran onnellinenkin loppu osunut oopperalle…

http://www.hyvinkaa.fi/en/Asuinymparisto-ja-rakentaminen/Kierratyskeskus/ <!– /* Font Definitions */ @font-face {font-family:”Cambria Math”; panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4; mso-font-charset:1; mso-generic-font-family:roman; mso-font-format:other; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:0 0 0 0 0 0;} @font-face {font-family:Calibri; panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:swiss; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610611985 1073750139 0 0 159 0;} /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-unhide:no; mso-style-qformat:yes; mso-style-parent:””; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; mso-bidi-font-size:11.0pt; font-family:”Times New Roman”,”serif”; mso-fareast-font-family:Calibri; mso-fareast-language:EN-US;} a:link, span.MsoHyperlink {mso-style-priority:99; color:blue; mso-themecolor:hyperlink; text-decoration:underline; text-underline:single;} a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed {mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; color:purple; mso-themecolor:followedhyperlink; text-decoration:underline; text-underline:single;} .MsoChpDefault {mso-style-type:export-only; mso-default-props:yes; font-size:12.0pt; mso-ansi-font-size:12.0pt; mso-fareast-font-family:Calibri; mso-fareast-language:EN-US;} .MsoPapDefault {mso-style-type:export-only; line-height:150%;} @page Section1 {size:595.3pt 841.9pt; margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm; mso-header-margin:35.4pt; mso-footer-margin:35.4pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} –>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-qformat:yes;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
line-height:150%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:”Calibri”,”sans-serif”;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:”Times New Roman”;
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:”Times New Roman”;
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}

Huoltopäivä

Viimeinkin aurinkoinen pakkaspäivä, joten ei tuntunut totaalisen ankealta kuluttaa aikaa erilaisissa välttämättömissä huoltotehtävissä; päinvastoin, matkan varrella tuli tavattua monia iloisia palvelualan työntekijöitä. Kello, tietokone ja pyörä vaativat kaikki kunnostusta, joten matka kulki huoltopisteiden kautta kohti keskustaa, missä kasattiin mukaan ruokaostoksia. Hyvinkään kierrätyskeskuksesta http://www.hyvinkaa.fi/en/Asuinymparisto-ja-rakentaminen/Kierratyskeskus/

lähti halvalla mukaan mehupuristin, jonka on tarkoitus tehdä aamuisesta tuoremehun teosta vähän helpompaa.

Ekojäärässä http://www.ekojaara.fi/ oli torstainen tuoretuotteiden päivä, tällä kertaa myynnissä mm. kaskinauriita ja hedelmiä. Taannoin Ekojäärästä ostetuista maa-artisokista syntyi muuten (ja helposti) aivan mahtavaa keittoa, jota nauttivien joukossa heitettiin ilmaan kysymys, yrittääkö joku salaliitto salata suurelta yleisöltä, miten hyviä ruokia juureksista voi tehdä. (Resepti löytyy täältä.)

http://www.maku.fi/reseptit/resepti/Samettinen%20maa-artisokkakeitto/771.html Jäärän uutuus, talvisuklaa, päätyi myös heti maistiaisten jälkeen mukaan ostoskoriin. Päivän leivät puolestaan löytyivät lähimaastosta Herkkuleipurien myymälästä (Hämeenkatu 20).

http://www.herkkuleipurit.fi/

Kommentointi poissa käytöstä