Kulttuurimaisemia

Kulttuurin osalta ei maksa vaivaa tuijotella liikaa kunnallisiin rajoihin, joten ensimmäinen kulttuuribloggaus loikkaa suoraan Lopelle, ennen kuin palataan lähikulttuurin tarjontaan. Hyvinkään naapurikunnassa Lopella oli näet tänään tarjolla kulttuurihistoriaa ja nykyelämyksiä, jotka kannattaa kirjata tuoreeltaan.

Lopen päivä 2.8.2009 osui samalle päivälle kuin kirjailija Aino Kallaksen (1878-1956) syntymäpäivä. Niinpä Lopen Syrjään, Kallaksen nuoruuden kesäpaikkaan, kokoontui sekä Lopen historian ystäviä että Aino Kallas -Seuran jäseniä. Päärakennus on edelleen ryhdikäsrunkoinen, vaikka kaipaisikin kunnostusta, ja sen saliin kokoontui seitsemisenkymmentä osanottajaa.

Aino Kallas -tapahtumassa Erja Noroviita lausui Kallaksen tekstejä ja Kukku Melkas kertoi Aino Kallaksen luontosuhteesta – molemmissa esityksissä käsiteltiin Kallaksen väkeviä äiti-kuvauksia. Ohjelmaan kuului myös puhallinorkesterin esittämää musiikkia ja muuta viihdykettä.

Syrjän ympäristöön oli rakennettu pieni näyttely ja mainio kulttuuripolku (tekijöinä Erja Noroviita ja Elina Alajoki), toivottavasti se on toistekin toteutettavissa!), jossa tutustuttiin Kallaksen ja myös hänen sisartensa kirjallisiin Loppi-viitteisiin sekä päiväkirjamerkintöihin ja muistelmiin samoin kuin Ainon nuorena tyttönä kokoamaan Lopen kansanperinteeseen. Päivän aikana allekirjoittaneelle kävi ilmi sekin, että Aino Kallas oli nobel-ehdokkaana vanhoilla päivillään.

Jotenkin tutunoloisilta tuntuivat kesämökkiläisen ikäkausien myötä tapahtuneet tunnelmavaihdokset, kun lueskelin Ainon päiväkirja- ja kirjemainintoja Syrjän kesistä. Nuorena arpajaiset ja muut touhut olivat hauskoja, hiukan myöhemmin maalaisseura oli ”si och så” ja kyllästytti, vähän tuonnempana kesän täyttivät romanssihuolet, ja lopulta aikuisemmalla iällä Syrjän rauhallinen tunnelma jätti kauniin muiston.

Sääkin suosi, sillä kulttuuripolulla järvenrannassa avautuva näkymä oli samalla tavoin aurinkoinen kuin maisemakohtaan valitussa kirjallisessa kuvauksessa – esimerkiksi Lopen kirkon torni hohti kesäisen järvenselän yli yhtä punatiilisenä ja valkoisenvihreänä ja läheinen niemi häämötti yhtä tumman läpäisemättömänä kuin Ainon tekstissäkin.

Samalla tuli todettua, että lausuntataiteesta pitäisi päästä nauttimaan paljon useammin. Erja Noroviidan aiemminkin ihaillut vähäeleisen intensiiviset esitykset ”Vieras” ja ”Santa-Maria Ingrica elikkä Savipullomadonna” pitivät hellittämättä otteessaan – riipaisevista ”pienten ihmisten” tarinoista syntyi assosiaatioketjuja niin Tsehovin surumielisiin hahmoihin kuin Sofi Oksasen Puhdistuksessa välähtävään luonnonvoimaiseen kansanperinteeseen (yhtäläisyyden tunnoista myös täällä). Kesätapahtumakokemuksia parhaimmillaan! Hienoa oli myös päästä hiukan syrjäisemmille Suvi-Suomen poluille, pois valtateiden välittömästä huminasta.

Syrjän kesänviettopaikassa oli ensi kertaa nähtävillä myös uunituore kirja Aino Kallas. Tulkintoja elämästä ja tuotannosta (BTJ-kustannus 2009), jota esitteli seuran puheenjohtaja ja kirjan toimittaja, Maarit Leskelä-Kärki.  Toimittajiin kuuluivat myös edellämainittu Kukku Melkas sekä tutkija Ritva Hapuli. Teoksesta löytyy monenlaisia näkökulmia Aino Kallaksen elämään ja työuraan, ja siinä käsitellään myös Aino Kallas -kirjoituskeruun tuloksia.

Advertisements

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s